Teollisuuden kunnossapito

Puhuttaessa teollisuuden kunnossapidosta on syytä määritellä joitakin käsitteitä ja perusteita itse asialle. On eroteltava toisistaan kunnossapidon eri tasot, joiden sisältämät toimenpiteet eroavat toisistaan merkittävästi. Käsitteistö perustuu SFS-EN standardiin sekä kansallisen standardisointiyhdistyksen (PSK standardisointi) määritelmiin.

Käytännössä kunnossapidon päälajit voidaan jakaa suunniteltuun kunnossapitoon ja häiriökorjaukseen. Näiden lisäksi kunnossapitotoimintaa voidaan tarkastella vasemmalle esitetyn kaavion näkökulmasta kehitysasteikkona.

Mitä enemmän resursseja käytetään korjaavaan kunnossapitoon suhteessa ennakoivaan- ja parantavaan kunnossapitoon, sitä epäkypsempää on kunnossapitotoiminta. 

Lue lisää ennakoivasta kunnossapidosta täältä. 

Täydellisessä maailmassa organisaatiolla olisi aina ja kaikissa tilanteissa käytössään optimaalinen määrä osaamista sekä resursseja kunnossapitotoiminnan suunnitteluun, mittarointiin ja johtamiseen - mutta tosielämässä tämä on harvoin tilanne. Lisäksi erityistä haastetta kunnossapitotoimintaan tuo alihankintaketju, joka tarkoittaa sitä, että usein kunnossapitotoimintaan osallistuu useita eri toimijoita vaihtelevilla rooleilla.

Kunnossapidossa tarvitaan hyvää tietojärjestelmää!

 

 

Kunnossapidon käsitteistöä (PSK 6201):

Kunnossapitolaji	Kuvaus
Ehkäisevä kunnossapito	Ehkäisevällä kunnossapidolla pidetään yllä kohteen käyttöominaisuuksia, palautetaan heikentynyt toimintakyky ennen vian syntymistä tai estetään vaurion syntyminen
Jaksotettu kunnossapito	Ehkäisen kunnossapidon toimenpide, joka tehdään suunnitelluin jaksotuksin esimerkiksi käyttötuntien, kalenteriajan, tuotantomäärän tai energian käytön mukaisesti
Huolto	Jaksotetun kunnossapidon toimenpide, joka sisältää kohteen tarkastamisen, säädön, puhdistamisen, rasvauksen, öljynvaihdon, suodattimen vaihdon ja muut vastaavat toimenpiteet
Tilanteenmukainen huolto	Jaksotetun kunnossapidon toimenpide, joka tehdään kohteen, tuotannon tai organisaation tilan salliessa
Kunnonvalvonta	Kunnonvalvonnalla määritellään kohteen toimintakunnon nykytila ja arvioidaan sen kehittyminen mahdollisen vikaantumis-, huolto- ja korjausajankohdan määrittämiseksi. Kunnonvalvonnan toimenpiteitä ovat aisten sekä mittalaittein tapahtuvat tarkastukset ja valvonta sekä mittaustulosten analysointi. Kunnonvalvonta tuottaa lähtötietoja ehkäisen kunnossapidon ja korjauksen suunnitteluun.
Kuntoon perustuva suunniteltu korjaus	Kunnnonvalvonnalla, aistinvaraisesti ja tarkastustoiminnalla havaittujen kohteiden suunniteltu korjaus, kohteita ei havaita, niitä esim. tarkkaillaan, viat havaitaan
Kunnostaminen	Kuluneen tai vaurioituneen käytöstä pois otetun kohteen palauttaminen käyttökuntoon
Parantava kunnossapito	Parantavan kunnossapidon tarkoituksena on parantaa kohteen luotettavuutta ja/tai kunnossapidettävyyttä muuttamatta kohteen toimintoa.
Häiriökorjaukset	Häiriökorjauksella palautetaan vikaantunut kohde toimintakuntoon ja käyttöturvallisuudeltaan alkuperäiseen tilaansa.
Välitön häiriökorjaus	Välitön korjaus suoritetaan heti vian havaitsemisen jälkeen, jotta voidaan palauttaa toimintakunto tai rajoittaa vian aiheuttamat seuraukset hyväksyttävälle tasolle.
Siirretty häiriökorjaus	Korjaus, jota ei suoriteta välittömästi vian havaitsemisen jälkeen, vaan se on siirretty tehtäväksi kohteen, tuotannon tai organisaaton tilan salliessa
Korjaava kunnossapito	Korjaava kunnossapito on häiriökorjausten, kunnossastamisen ja kuntoon perustuvan suunnitellun korjauksen summa.
Kuntokartoitus	Kuntokartoituksen tuloksena saadaan kokonaiskuva kohteesta. Kuntokartoituksella selvitetään merkittävimmät korjaustarpeet sekä esimerkiksi muiden tarkempien tutkimuksien tarve.

 

 

Pyrkimyksenä tulisi olla sopivan tasapainon löytäminen suunniteltujen huoltojen ja viankorjauksen välillä. Tässä optimaalisessa tilassa sekä ylläpidonkustannukset että tuotantokoneiden käyttöasteet ovat halutulla tasolla. Pyrkimyksenä on päästä pois tilanteesta, jossa kunnossapidon työstä valtaosa kuluu korjaavaan kunnossapitoon.

Yksi tärkeimmistä onnistumistekijöistä edellä kuvatun tilanteen saavuttamiseksi on hyvä tietojärjestelmä (kunnossapito-ohjelma, sovellus, mobiiliäppi) jonka avulla kunnossapitoa johdetaan.

Pyritään siis määrätietoisesti kasvattamaan ehkäisevän, ennakoivan ja parantavan kunnossapidon määrää ja minimoimaan äkilliset häiriökorjaukset kunnes optimaalinen tasapaino on saavutettu. 

 

Mistä pitäisi aloittaa?

Jos olet uusi yrittäjä kannattaa pohjatyö tehdä kunnolla. Pohdittavaksi tulee paljon erilaisia asioita, kuten ennakoiva kunnossapito vai korjaava kunnossapito? Pyrkiä määrittelemään oman kunnossapidon tarpeet ja prosessit, unohtamatta mitä se tulee maksamaan. Kunnossapito on yrityksen kustannuksista 2 - 20% riippuen toimialasta (Promaint 2016). Aika suuri ero ja paljon rahaa, jolle jokaisessa yrityksessä on varmasti muutakin käyttöä?

Yrittäjäkonkareille oman kunnossapidon kehittäminen on jatkuvaa prosessia. Toistuvien ongelmien sekä hävikin tunnistamista ja eliminointia. Mittareiden ja tunnuslukujen seuraamista ja niiden pohjalta kokonaistehokkuuden parantamista eri menetelmien avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Liiketoiminnan kannattavuutta
• Laitteiden tehokkuutta
• Kunnossapidon kustannuksia
• Kunnossapidon resursseja
• Kunnossapidon käytettävyys

Tehokas prosessi vaatii helpon, modernin ja toimivan työkalun kunnossapitoon ja sen kehittämiseen. Sen pitäisi mahdollistaa mm. alla olevien linkkien mukaisia toimintoja:

• Työnohjaus
• Tukea ennakoivaa kunnossapitoa
• Sieltä tulisi löytyä laiterekisteri
• Töiden dokumentointi
• Sähköiset lomakkeet paperisten sijasta
• Varastonhallinta
• Ja olla integroitavissa

 

---

 

Mittarit, tunnusluvut, indikaattorit..

Miten nuo yllämainitut sanat liittyvät kunnossapitoon ja sen hallintaan? Vaikka termit eivät olisikaan tuttuja, niin olen varma, että teilläkin mitataan jotain ja jollain tavalla. Satavarmasti. Kunnossapidolle asetettuja tavoitteita, niiden toteutumista ja toiminnan tehokkuutta on seurattava. Jotain faktaa päätöksenteon tueksi tulisi olla. Fiilis tai tunne ei riitä. Usko pois.

Useilla yrityksillä on seurantatyökaluna erilaiset mittarit tai tunnusluvut. Ne valitaan aina oman yrityksen tarpeiden mukaan ohjaamaan toimintaa ja kehitystyötä. Raporteissa tunnusluvut ovat onnistumisen indikaattoreita.

Päästiinkö tavoitteisiin vai ei? Oliko edes hilkulla? Mitä ovat hyvät kunnossapidon mittarit?

Mikään tunnusluku itsessään ei anna riittävää kokonaiskuvaa kunnossapidon tehokkuudesta tai kustannustehokkuudesta.  Tämän lisäksi mikä tahansa mittari ei kelpaa, vaan täytyy valita omalle alalle ja omalle firmalle sopivat mittarit. Niitäkään ei saa valita summamutikassa, vaan tarkasti harkiten. Esimerkkejä kunnossapidon mittareista ovat:

• Kunnossapitotöiden määrä
• Kunnossapitokustannukset
• Kunnossapitoon käytetty aika
• Laiteraportit
• Koneiden käyttöaika (suhteessa tuotantokatkoihin)

 

 

Mittarit ja tunnusluvut ovat myös tavoitteellisen johtamisen työkaluja. Tunnusluvut ja indikaattorit ohjaavat kunnossapidon päätöksentekoa mm. seuraavilla tavoilla:

• ohjaa tekemään oikeita asioita

• selkiinnyttää tavoitteita

• korostaa mitattavan asioiden arvoa

   

Haluaisitko kokeilla käytännössä miten mittarien ja tunnuslukujen muuttaminen tekee indikaattoreille ja mistä kustannukset muodostuvat sinun firmassasi?

 

---